perjantai 1. tammikuuta 2016

Vuosikysely 2015

Jo perinteeksi muodostunut. 

Mitä teit vuonna 2015 sellaista, jota et ole tehnyt aiemmin?
Purjehdin. Kävin Balmoralissa iltapäiväteellä. Valmistuin maisteriksi. Kirjoitin pitkän elokuvan käsiksen. Käytin astmapiippua (huraa). Tanssin Karen Gillanin kanssa (!). Olin polttareissa.

Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
Lupasin VUOSI SITTEN mennä hammaslääkäriin enkä ole mennyt vaikka NURKAN TAKANA olisi hammaslääkäriasema. 

Synnyttikö kukaan läheisesi?
Synnytti. Aivan varmasti synnytti. Ainakin Maija. 

Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei. Ellei Terry Pratchettia lasketa. 

Missä maissa kävit?
Olen harrastanut vain Skotlannin sisäistä matkailua (North Berwick, Stonehaven, Loch Lomond), sen lisäksi että uskaltauduin Lontooseen ja Bristoliin asti. Voiskohan tänä vuonna jo päästä edes Irlantiin asti? 

Mitä haluaisit vuodelta 2016 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2015?
Rahaa. Töitä. Terveyttä. Kodin, jossa voi hengittää.

Vuoden suurin saavutuksesi?
Valmistuminen kiitettävin arvosanoin. Yhden hyvän esseen kirjoittaminen. 
NaNoWriMo suomeksi. Se, etten menettänyt järkeäni (the jury's still out on that). Scottish Film Talent Networkiin valinta. 

...ja suurin epäonnistuminen?
En ole saanut yhtään työpaikkaa. Joihinkin alkuvuoden sähköposteihin on varmaan vieläkin vastaamatta. En ole mennyt sinne helvetin hammaslääkäriin. 

Kärsitkö vammoista?
Ihan liikaa ja koko ajan. 

Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Toivon, että Kindle osoittautuu pitkässä juoksussa yhtä ilahduttavaksi kuin uutuuttaan. Ne Bristolin Shelteristä ostetut tweed-shortsit, joita olen käyttänyt ahkerasti. Teatteriliput. BAFTAn vuosijäsenyys.

Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Ystävien, aina. Opettajien. 

Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Lääkärien. Sellaisten perusseksisti-junttien, joihin törmää liian usein. 

Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Vuokraan. Paikasta toiseen liikkumiseen. Varmaan myös kahviloissa istumiseen. 

Mistä innostuit eniten?
Rummuttamisesta. Podcastien kuuntelusta. Ceilidheistä. Kukkuloille kiipeilystä. Siitä kun menin lenkille Holyroodiin ja kiipesin hetken mielijohteesta Arthur's Seatille ja siellä oli käynnissä stand up -keikka. 

Mikä albumi / kappale tulee muistuttamaan sinua vuodesta 2014?
B52'sin Love Shack. Iggyn The Passenger. 

Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Hmm.

...lihavampi vai laihempi?
Vaihdellen. NaNoWriMo lihotti. Joulu lihotti.

...rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi. Jännästi sitä köyhtyy, kun lakkaa mistään tulemasta rahaa. 

Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Olleeni luonnossa. Meditoineeni. 

...entä vähemmän?
Miettiväni terveyttä. Kirjoittaneeni työhakemuksia, vaikka varmaan on pakko.

Miten aiot viettää/vietit joulun?
Perinteisesti Savossa, kalsarit jalassa QI:ta katsoen ja liikaa sokeria syöden.

Rakastuitko vuonna 2015?
Muutaman kerran, lämpimikseni. 

Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
London Spyn kolme ensimmäistä jaksoa; sen jälkeen se lässähti yhtä pahasti kuin Broadchurch kakkoskaudellaan. Catastrophe on keksinyt sitcomin uudestaan. Lisäksi: Orphan Black, Looking, Great British Bake Off. 

Mikä oli paras lukemasi kirja?
Helvetti. Taasko mä olen lukenut näin huonosti. Every Brilliant Thingin näytelmäteksti oli niin hyvä, että luin se kolmeen kertaan samana päivänä kun ostin sen. Julian Barnesin Levels of Life oli ihan hyvä, Karen Joy Fowlerin We Are All Completely Besides Ourselves samoin. Moranin How to Build a Girl:istä ei varmaan saisi pitää, mutta pidin silti. 
Punaisen erokirjan luin nyt ehkä kahdeksatta kertaa. 

...entä musiikillinen löytö?
Musiikkia olen kuunnellut vielä huonommin kuin lukenut kirjoja. Ja nykyään kuuntelen ylipäätään vain kaikkea, mitä kuuntelin jo yläasteella. Gaz Coombes?

Mitä halusit ja sait?
Tilaisuuksia kirjoittaa. Maisterinpaperit. 

Mitä halusit, muttet saanut?
Pussailua. Rahaa.

Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
Dokkareista Amy ja The Wolfpack, joista jälkimmäinen oli niin tyhjentävä, ettemme sen jälkeen osanneet Merjan kanssa puhua toisillemme mitään koko bussimatkan aikana kotiin. Fiktioista Carol ja A Pigeon Sat on a Branch Reflecting on Existence. En ole vieläkään ehtinyt näkemään The Lobsteria, mutta laitan sen silti listalle, koska olen melko varma, että se olisi tällä listalla. Spy oli vuoden hauskin, hands down; sen rinnalla mainion tärähtänyt Welcome to Me. Lisäksi uusi Star Wars, koska se on Star Wars.

Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Menin Waterstonesille kahville ja ceilidhiin Paulinan kanssa. 

Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi äärettömän paljon tyydyttävämmän?
Parempi terveys. Jos olisi päässyt jonnekin, missä olisi lämmintä ja aurinkoista ja kuivaa. 

Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2014?
Lainaan viime vuotta: wannabe-Gareth Malone (nyt olen jo siirtynyt käyttämään rusettia). 

Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
Facebook-chatit. Ceilidhit. Kanssakulkijat, jotka olivat samassa tilanteessa (joko: lopputyön kirjoittamisen kauheus, tai valmistumisen jälkeisen ajan kauheus). 

Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
Ben Whishaw on ihana. Näin Sue Perkinsin televisiofestareilla ja sekin oli ihana. Bridget Christie ja Stewart Lee, jonkinlaisena toivoa antavana koomikkopariskuntana tässä konservatiivisessa yhteiskunnassa. 

Mikä poliittinen puheenaihe säväytti sinua eniten?
Suomen hallitus kokonaisvaltaisessa WTF-hengessään. Institutionaalinen rasismi. Pakolaiset. David Cameronin jatkuva tapa ryssiä kaikki. 

Ketä kaipasit?
Muualla olevia ystäviä.

Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Rochelle, jonka kanssa aiomme suuntautua niche-pornoon (mm. tuulipukuporno, kummitusporno, kuoron säestämä porno), jos kaikki muut rikastumissuunnitelmat epäonnistuvat. Tom, johon tutustuin tänä vuonna paremmin, ja jonka kirjoitin saman tien romaaniini hahmoksi. David on 65-vuotiaana vanhin Facebook-ystäväni ja vanhin ihminen, joka nauraa vitseilleni, sekä huomattavasti aktiivisempi kaikessa kuin minä. 

Mitä opit vuonna 2015?
Lähettämään keskeneräisiä tekstejä ahdistumatta liikaa. Että merkittäviä päätöksiä ei kannata tehdä krapulassa, väsyneenä tai PMS-oireissa.