perjantai 28. lokakuuta 2016

Esineistä

Paikkoihin en ole koskaan ollut hyvä sitoutumaan. Asuntoihin viime vuosina vielä vähemmän. Elän levottomana, toinen jalka koko ajan oven välissä. Siihen tarkoitukseen nämä parin viime vuoden persoonattomat vuokrahuoneet ovat toimineet hyvin. Niissä on jonkun toisen valitsemat tapetit ja typerät kalusteet ja joku kömpelö sisustustarra seinällä; minun ei tarvitse rakastua mihinkään, koska salaa en edes uskalla. Minulta on viety niin paljon ja niin väkivalloin, että kömpelöihin sisustustarroihin tyytyminen tuntuu keskisormen näyttämiseltä maailmalle: watch me care. En ripusta yhtäkään valokuvaa seinälle. En tee tästä omaani, koska jos teen, se viedään minulta kuitenkin pois. 

Silti: sisustustarrat ja toisten valitsemat pyyhkeet ovat alkaneet väsyttää. Alan osoittaa sellaisia sitoutumisen merkkejä, jotka minulle merkitsevät, mitä sohvan ostaminen jollekin toiselle (minähän en ole koskaan kyennyt sitoutumaan edes kakkulapioon, koska se edustaisi viimeistä niittiä kuolettavan tylsän elämän sinetöinnissä): olen ostanut yhden astian, josta pidän. Ompelukoneen, koska ilman eläminen alkoi vituttaa. Pari huonekasvia, jotka olen vähän vastahakoisesti vaihtanut isompiin ruukkuihin. Tiedän ostavani vielä jossain vaiheessa teepannun, mutta jostain syystä teepannu on paikalleen asettumisen uralla niin symbolisesti huomattava merkkipaalu, etten ole siihen vielä valmis. 

Nämä ovat varovaisia identiteetin merkitsijöitä, joita yritän kömpelösti ripustella ympärilleni. Nekin hirvittävät; pelkkä ajatus teepannusta nostattaa kylmän hien. Ruskeasilmäinen puhuu television ostamisesta, ja minä meinaan juosta kirkuen pakoon. 

Kun on viety paljon, ei halua mitään enää vietävän. Ainakaan mitään tärkeää. 

Siksi varjelen tätä astiaa, josta pidän. Se on ulkoisesti ehkä pelkkä teekuppi, mutta samalla osa kovin herkkää mekanismia, joka saatetaan milloin tahansa puhaltaa kumoon. Tuon identiteetin merkkejä takaisin elämääni hitaasti, varoen. Kuin lähestyisi eläintä: sitä ei sovi vahingossa säikäyttää.




2 kommenttia: